Pieniä lahjoja, pieniä iloja

Jouluna on kiva rakennella paketteja, joissa on täytteenä kaikkea pientä ja kivaa. Tänä jouluna tein muutaman jutun, joiden kokoaminen itseasiassa alkoi jo kesällä, vihreimpään aikaan.

Koivuinen löylytuoksu
Kävin kesällä puuhastelemassa puskassa koivunoksien kanssa ja saaliiksi sain ison pussillisen koivunlehtiä. (Huomio! tämä ei siis ole sallittua ilman metsänomistajan lupaa ellei kyseessä ole juuri kaadetut puut!) Kuivatin lehdet ja ompelin niille pienet pussukat. Yritin etsiä netistä sopivia saunaloruja pussien kääreisiin, mutta mieleistä ei löytynyt. Tämä versio on sekoitus useammasta värssystä: "On tulinen ja kuuma sun luonteesi, löylyssäs saan mieleni kirkkaaksi. Oi saunani rakkaimpani mun, tänä iltana olen vain sun."

Tämä pieni, vaatimaton mutta viehättävä pikkuasia tuo hyvän tuoksun joulusaunaan ja lennättää ajatuksia menneestä kesästä.

Virkattu matto
Taannoin innostuin virkkaamaan matonkuteista. No, innostus on toki jäljellä, mutta tuotteiden monimutkaisuus ja usko omaan osaamiseen on hieman loiventunut ja nyt tuntuu, että virkkaaminen on hyvä pitää "aivottomana" ajanvietteenä. Silmukka silmukan perään ja pää saa huilata.
Tein mammalle syntymäpäivämuistamiseksi pienen maton. Sille oli sopiva paikka mökillä, jossa harmonista ja kaunista värimaailmaa sekoitti ikivanha ja kulunut matto paikassa, jossa kuljetaan usein. Nyt saa niin esteettinen silmä rauhan siinäkin osoitteessa :)

Matto on kooltaan noin 50 x 90 cm. Se on virkattu kiinteillä silmukoilla ja päät viimeistelty virkkaamalla pylväät joka toiseen edellisen kerroksen silmukkaan. Lopuksi vielä tiivis pylväskerros (päissä pylväitä sen verran, että istui hyvin työhön ja tuli tasapainoisen näköinen). Ohjettahan näihin ei ole, päässä epävarmassa tallessa :)

Virkattu kori ja paketoinnin ihanuus
Virkatut korit toimivat oikein mainiosti pienten lahjojen pakkaamisessa. Tämä kori on saanut täytteeksi löylytuoksut sekä omenahilloa ja vaniljaista raparperihilloa. Ne ovat oman maan antimia alkusyksyltä ja rakkaudella keitetty kasaan.

Paketoiminen on lahjojen teossa minulle yksi tärkeimmistä vaiheista. Sellofaanin selkäpiitä karmiva kahina unohtuu kun pääsee rusettien kimppuun. Tähän laitoin lisäksi tähden, joka on tehty lapsen foam clay- askartelumassasta. (Se on muuten mitä mainioin materiaali aikuisenkin käyttöön, suosittelen!)

Ohjeet virkattuun koriin löytyy valitettavasti vain omasta päästä, mutta jos haluaa tehdä oikein ohjeen kanssa, sellainen löytyy mm. Miia Seppälän kirjasta Kaarnasydän ja sammalkranssi. (Sitäkin suosittelen. Ihana kirja katsella vaikka mitään ei olisi aikomus toteuttaakaan, mutta yritäpä olla tekemättä. Tuskin onnistuu!)